SBL:n junnut saivat kutsun lähteä pelaamaan Tallinnaan Bridgefestivaaleille. Tällä kertaa matkaan lähdettiin koululaisjoukkueella, ja suurimmalle osalle kyseessä oli ensimmäinen edustustehtävä. Joukkeessa olivat Aleksi Huhtamäki, Ville Hannonen, Daniel Hiironen ja Lauri Rahi. Ainoastaan Danielilla oli kokemusta Tanskan PM-kisoista, kaikki muut olivat ensikertalaisia.
Matkaan lähdettiin torstaiaamuna lautalla Helsingistä Tallinnaan. Tunnelma laivalla oli odottava ja hieman jännittynyt. Menomatkalla Lauri ja Daniel keskittyivät sopimaan systeemiä ja hakemaan yhteistä säveltä peleihin.
Ensimmäisenä iltana pelattiin ystävyysmaaottelu Viron junnuja vastaan. Ottelu oli varsin tasainen pitkään, hieman pelissä näkyi poikiemme kokemattomuus joukkuekilpailusta pelimuotona. Isoimmat pistemenetykset tulivat parista täyspelistä ja yhdestä slammista, jotka pojiltamme jäivät tarjoamatta. Ottelun opetus pojille oli, että kovempaa pitää tarjota; normaali kerhobridge ei isommissa kilpailuissa riitä. Tapahtumien pohjalta opittiin myös että vastakahdennettua peliä ei yleensä kannata jättää sisälle joukkiksessa. Pojilta jäi 4 Herttaa tarjoamatta jaossa #2, vastustajan pelatessa 4 Ristiä XX tasan kotiin. Linkki tuloksiin: http://www.bridge.ee/res/festival/juniors19.htm
Kuvassa huppu päässä N-S Daniel ja Lauri, E-W Pedmanssonin veljekset Albert ja Herbert
Perjantaina pelattiin Towns Cup:n karsinta. Tästä kilpailusta ei paljoa pojilta odotettu, lähinnä pelin kehittymistä ja kokemuksien hakua. Mukana kilpailussa oli kuitenkin Baltian huippujoukkueita, mm. useita pelaajia Latvian ja Viron maajoukkueista. Päivän positiivinen oli pelin kehittyminen kokoajan, pojat hävisivät neljä ensimmäistä otteluaan reippaasti, mutta viidennessä ottelussa jysähti. Ottelussa vastaan tuli kokenut norjalaisjoukkue ”Fisken”. Poikien tullessa laskemaan tuloksia kysyin varovasti, että miten meni. Molemmat parit vaikuttivat tyytyväisiltä suoritukseensa. Olimme Juhanin (Huhtamäki) kanssa koko päivän yrittäneet saada poikien uskallusta korkeammalle tasolle. Tässä ottelussa alkoi jo tapahtua muutosta, Aleksi päätti että nyt riittää ja tarjosi slammin joka oli viideltä parilta jäänyt norjalaisten lisäksi tarjoamatta. Tuloksena riemastuttava otteluvoitto luvuin 13.78 – 6.22. Päivän kaksi muuta ottelua menivät myös selkeästi aamupäivää paremmin. Viimeinen päivän ottelu virolaisjoukkuetta vastaan (”Norsu) oli huomattavan tasainen, ottelu ratkesi vasta viimeisen jakoon suomalaisen pelinviejän pelatessa 3NT sitoumuksen pietiin. Kyseessä oli kuitenkin jo jako numero 56, raskaan päivän päätteeksi se oli toki ymmärrettävää, mutta poikia vähän harmitti.
Lauantaiaamu valkeni vähän edellisiä aamuja kirkkaampana. Perjantaiaamun räntäsade oli vaihtunut auringonpaisteeseen ja hyytävään viimaan. Vuorossa oli parikilpailu joka pelattiin sessio-barometrinä, kymmenen jaon sessioissa. Molempien parien tavoitteena oli välttää viimeinen sija. Aleksi ja Ville onnistuivat tavoitteessaan päätyen sijalle 49/54, tätä omalta osaltaan olivat auttamassa, suomalaispari Koistinen-Niemi, jolta pojat saivat yli 60% tuloksen. Tällä tuloksella Ville ja Aleksi jaksoivat painaa eteenpäin, ja saivat lisää uskoa tekemiseensä. Laurin ja Danielin taistelu oli tiukka, mutta viimeisen session kolme lähes nollaa tiputtivat pojat viimeiseksi.
Kuvassa E-W Ville ja Aleksi
Illan ohjelmassa oli ruokailu läheisessä pitseriassa, jonka jälkeen pojat pelasivat Raminaa ja ”Tanskalaista Bridgea” huoneessa. Puolen yön aikoihin porukan nuorin (Lauri) hiippaili nukkumaan, vanhempien poikien pelatessa vielä hetken. Itse ihmettelin montako jakoa päivässä pojille olisi tarpeeksi kun vielä koko illan jaksoivat vääntää korttia vaikka takana oli jo 130 jakoa kilpabridgeä reissun aikana.
Sunnuntaina vuorossa oli vielä BAM -joukkis. Pojat olivat jo melkoisen väsyneitä ja Danielin sanoin lauantai-iltana pelien jälkeen: ”mä en halua kuullakkaan Bridgestä hetkeen, ai niin menen pelaamaan viikon päästä Saloon…” Tavoitetta sunnuntaille pojat eivät asettaneet, vastassa oli kuitenkin pääosin samat joukkueet kuin perjantain Towns Cup:ssa.
Reissu oli pojille hyvin opettava ja varmasti kaikki saivat rutiinia ja hyvää kokemusta kansainvälisistä peleistä. Kotimatka sujui pääosin hyvin, tosin Ähtäriläisillä matka hieman venähti kun Juhanin autosta oli akku tyhjentynyt Parkanon asemalla.
Kotimatkalla ilmeet olivat jo vähän väsähtäneitä, mutta vielä hymyilytti.
Suuret kiitokset Liitolle matkan mahdollistamisesta koko joukkueen puolesta!
-Olli Rahi
Linkki Tallinnan kilpailuiden tulossivustolle.
http://www.bridge.ee/festival/results.php